Itämainen pitkäkarva on entiseltä nimeltään Javaneesi, ja se on itämaisen lyhytkarvan puolipitkäkarvainen muoto - samalla tavalla kuin balineesi on siamilaisen. Itämaisesta sen erottaa vain turkin pituus; tyyppi ja hyväksytyt värit ovat samat. FIFe hyväksyi Itämainen pitkäkarvan 1985.

Ensimmäinen Itämainen pitkäkarva tuotiin Suomeen 1990. Hyväksyttyjä värejä on 140, joista vain murto-osaa löytyy tällä hetkellä Suomesta. Lyhyesti värit voisi ryhmitellä seuraavasti; yksiväriset, kilpikonnat, savut, kuviolliset ja kuviolliset hopeat. Tyypiltään Itämainen pitkäkarva on kuin itämainen; elegantti, lihaksikas, siro kissa. Pää on kiilamainen, profiili suora, päälaki kupera. Korvat ovat suuret, avoimet ja alhaalle sijoittuneet, silmät ovat itämaisen vinot ja smaragdin vihreät.

Itämaisen pitkäkarvan turkki on silkkimäinen ja vartalolta lyhempi, karvat pidemmät ovat kaulurissa, pöksyissä ja kaiken kruunaa upea puuhkamainen häntä. Luonteeltaan Itämainen pitkäkarva on kuin toinen puolipitkäkarvainen serkkunsa balineesi; hieman siamilaista pehmeämpi ja hiljaisempi, mutta ihan yhtä sosiaalinen ja kaikkeen osallistuva.