BENGALI

1900-luvun puolivälissä luonnontieteilijät risteyttivät tieteellisessä tarkoituksissa kotikissoja ja pieniä villikissarotuja. Amerikkalainen geneetikko yhdisti kotikissan ja Aasialaisen leopardikissan, näin alku Bengalille oli luotu. Rotua on kasvatettu mm. USA:ssa ja Englannissa pitkään. FIFe:ssä rotu hyväksyttiin vuoden 1999 alussa. Ensimmäiset bengalit ovat kuitenkin saapuneet Suomeen vuonna 1997. Ensimmäinen kissa tuli pelkästään kotikissaksi eikä sitä ole koskaan rekisteröity Suomeen, ensimmäiset Suomeen rekisteröidyt bengalit ovat Kanadasta tulleet ruskeatabby naaras Zion’s Twilight Gold Dust ja ruskeatäplikäs uros Callanish’s Tabasco of Catticartano. Ensimmäinen Suomessa syntynyt bengalipentuekin on jo nähnyt päivänvalon. Bengali on kotikissa, jolla on Leopardikissan ulkonaisia ominaisuuksia. Se näyttää villikissalta, mutta sillä on kotikissan luonne. Se on kooltaan keskikokoinen tai suuri ja hyvin lihaksikas. Pää on leveä ja kiilamainen, pienehkö vartaloon verrattuna. Korvat ovat keskikokoiset tai pienet, leveät juuresta ja pyöreät päistä. Silmät ovat ovaalin muotoiset ja suuret, kaukana toisistaan. Vartalo on pitkä, tassut suuret ja pyöreät. Turkki on lyhyt tai keskipitkä, paksu, epätavallisen pehmeä koskettaa ja kiiltelevä. Hyväksyttyjä värejä on kahdeksan kappaletta, kuvioina tabby ja täplikäs. Silmien väri vaihtelee turkin värin mukaan. Bengali on vilkas, leikkisä, seurallinen, mutta itsenäinen.